Oliko tämänpäiväinen lämpö seurausta ilmaston lämpenemisestä?
Pitkän syksyisen ja kolean kauden jälkeen iski melkeinpä hellemäinen aalto helsingin kohdalle. Kaikille se varmasti oli mieleen, mutta pitäisikö olla hivenen huolissaan oliko tämä varhaista seurausta ilmaston muutoksesta.
Tuskimpa vain mutta toisaalta se oli hyvä muistutus meille että paljon on vielä tehtävää.
Sivun näyttöjä yhteensä
perjantai 30. syyskuuta 2011
torstai 29. syyskuuta 2011
Suomi, kierrätyksen edelläkäviä
Kävin muutama viikko taaksepäin opastetulla vierailulla Ämmässuon kaatopaikalla. Menomatkalla ajattelin että tulisin näkemään kerrostalojen korkuisia jäte vuoria täynnä rössöä banaaninkuorista polkupyöriin, niin kuin kuvissa muiden maiden kaatopaikoilta.
Perille päästyäni olin positiivisesti yllättynyt. Vastassani oli hallituiksi pinoiksi kasattuja siistin näköisiä roskakasoja joissa ei näkynyt mitään ihmeellisiä romuja jotka eivät todellakaan sinne kuuluisi. Koko alue niin suuri kuin se olikin, oli miellyttävä ja järjestelmällinen. Erityisen vaikutuksen minuun teki kompostointikeskus, jossa näytettiin ja kerrottiin täsmälleen mitä kompostille tapahtuu roskakuskin vietyä sen. Ja mitä käy jos sinne joutuu esimerkiksi metallia.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2137729/biojate-halutaan-muuttaa-energiaksi
Reissusta jäi hyvä mieli. Suuri kiitos siitä kuuluu hyvälle kuskille ja mukavalle oppaalle.
Saamme olla ylpeitä suomen kierrätys järjestelmästä ja meillä on hyvät lähtökohdat operaatiossa ilmastonmuutosta vastaan.
Perille päästyäni olin positiivisesti yllättynyt. Vastassani oli hallituiksi pinoiksi kasattuja siistin näköisiä roskakasoja joissa ei näkynyt mitään ihmeellisiä romuja jotka eivät todellakaan sinne kuuluisi. Koko alue niin suuri kuin se olikin, oli miellyttävä ja järjestelmällinen. Erityisen vaikutuksen minuun teki kompostointikeskus, jossa näytettiin ja kerrottiin täsmälleen mitä kompostille tapahtuu roskakuskin vietyä sen. Ja mitä käy jos sinne joutuu esimerkiksi metallia.http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2137729/biojate-halutaan-muuttaa-energiaksi
Reissusta jäi hyvä mieli. Suuri kiitos siitä kuuluu hyvälle kuskille ja mukavalle oppaalle.
Saamme olla ylpeitä suomen kierrätys järjestelmästä ja meillä on hyvät lähtökohdat operaatiossa ilmastonmuutosta vastaan.
maanantai 26. syyskuuta 2011
Kompostointi kannattaa
Ilmastonmuutosta vastaan taistellessa kannattaa miettiä, kuinka iso osa ympäristökaasuista (metaanista) syntyy kaatopaikoilla hapettomissa tiloissa biojätteiden mädäntyessä.
Kompostointi on suora vastaus tähän maailmanlaajuiseen, vakavaan ongelmaan. Kerrostaloissa se on äärimmäisen helppoa, jos taloyhtiön roskiskatoksessa on biojäteastia.Mikään muu kuiin laiskuus ei silloin estä kompostin käyttämistä. Sen kun vain vie kompostisangon yhteiseen kompostilaatikkoon ja antaa roskakuskin tehdä loput.
Omakotitalossa kompostointi on erittäin hyödyllistä maailman ja puutarhan kannalta, mutta yhtä helppoa ja halpaa se ei ole, sillä 200 litran kompostostori maksaa keskimäärin 400 euroa. Sen lisäksi on ostettava kompostikuiviketta. Kymmenien vuosien aikana se kyllä maksaa ehkä itsensä takaisin, kun puutarhakaupasta ei taervitse ostaa ylihinnoiteltua säkkimultaa ja lannoitetta. Mutta vaikka rahallisesti jäisi lopultakin tappiolle, oikea valinta se silti on.
http://www.hsy.fi/metsapirtinmulta/naintilaat/Sivut/default.aspx
Kompostorin kunnossa pitämisessä on oma hommansa, sillä lämpötilan pitää olla oikea ja pitää olla tarkka mitä sinne pistää, sillä kaikkea ei kompostorikaan pysty sulattamaan. Hiilen ja typen tasapaino täytyy olla oikein, muuten jäte alkaa mätänemään ja haju on kamala. (Kokemusta on!) Näinhän kaatopaikoillakin tapahtuu. Mutta ohjeita seuraamalla ja kokemuksen kautta homma kyllä onnistuu, ja kun hajoamisprosessi pyörähtää kunnolla käyntiin, kompostorissa vanha ruoka muuttuu mullaksi parissa kuukaudessa.
Joten siitä vaan kompostoimaan, sillä pienikin biojäte sekajätteessä on iso asia, kun jokainen suomalainen tekee samalla tavalla.
Kompostointi on suora vastaus tähän maailmanlaajuiseen, vakavaan ongelmaan. Kerrostaloissa se on äärimmäisen helppoa, jos taloyhtiön roskiskatoksessa on biojäteastia.Mikään muu kuiin laiskuus ei silloin estä kompostin käyttämistä. Sen kun vain vie kompostisangon yhteiseen kompostilaatikkoon ja antaa roskakuskin tehdä loput.
Omakotitalossa kompostointi on erittäin hyödyllistä maailman ja puutarhan kannalta, mutta yhtä helppoa ja halpaa se ei ole, sillä 200 litran kompostostori maksaa keskimäärin 400 euroa. Sen lisäksi on ostettava kompostikuiviketta. Kymmenien vuosien aikana se kyllä maksaa ehkä itsensä takaisin, kun puutarhakaupasta ei taervitse ostaa ylihinnoiteltua säkkimultaa ja lannoitetta. Mutta vaikka rahallisesti jäisi lopultakin tappiolle, oikea valinta se silti on. http://www.hsy.fi/metsapirtinmulta/naintilaat/Sivut/default.aspx
Kompostorin kunnossa pitämisessä on oma hommansa, sillä lämpötilan pitää olla oikea ja pitää olla tarkka mitä sinne pistää, sillä kaikkea ei kompostorikaan pysty sulattamaan. Hiilen ja typen tasapaino täytyy olla oikein, muuten jäte alkaa mätänemään ja haju on kamala. (Kokemusta on!) Näinhän kaatopaikoillakin tapahtuu. Mutta ohjeita seuraamalla ja kokemuksen kautta homma kyllä onnistuu, ja kun hajoamisprosessi pyörähtää kunnolla käyntiin, kompostorissa vanha ruoka muuttuu mullaksi parissa kuukaudessa.
Joten siitä vaan kompostoimaan, sillä pienikin biojäte sekajätteessä on iso asia, kun jokainen suomalainen tekee samalla tavalla.
keskiviikko 14. syyskuuta 2011
Tuhoanko luontoa?
Viime keväänä aloin jakaa mainoksia. Sain kahdensadan luukun alueen, joka alkaa ihan kotioveltamme. Mainokset jaetaan kaksi kertaa viikossa; keskiviikkoisin ja lauantaisin.
Jakajan päätuotteet ovat Helsingin uutiset ja Vartti. Sen lisäksi jaettavaksi tulee vaihteleva määrä mainoksia, kuten Gigantin, Anttilan tai Bauhausin mainoslehtisiä. Palkkaa maksetaan sen mukaan, kuinka monta eri tuotetta on jaettavana. Usein mainoksia on 3-7 lehtien lisäksi, mutta joskus eri tuotteita on jopa kymmenen.
Olin aluksi tosi innoissani hommasta; helppoa rahaa. Nyt olen asiasta vähän toista mieltä. Mainosten jakaminen on alkanut tympimään ja on tullut myös mietittyä, onko koko hommassa mitään järkeä.
Ennen kun voi lähteä varsinaiselle jakokierrokselle, lehdet ja eri mainoksiet täytyy koota valmiiksi nipuiksi, jotka on nopea heittää postiluukusta sisään. Tässä niputushommassa voi mennä usita tunteja riippuen siitä, kuinka monta eri tuotetta talomme portaille on tuotu. Sitten vasta jakamaan. Ja eikä sekään hetkessä suju. Tuntipalkka ei siten päätä huimaa, mutta kyllähän sitä sitten tilipäivänä on aika tyytyväinen tehdystä työstä.
Mainosnippujen kanssa häärätessä tulee mieleen myös asian ekologinen puoli. Jossakin joku kaataa kaunista metsää ja myy puun selluksi paperitehtaalle. Sieltä kiiltäväpintainen, paksu paperi viedään kirjapainoon, jossa siihen painetaan turhakkeiden kuvia. Ja viesti: Osta, osta, osta...ilman tätä et voi elää. Sitten mainokset kuskataan jakajien kotioville pakettiautolla. Ja lopuksi me jakajat ähräämme niiden kimpussa tuntitolkulla. Ja kaikki tämä vain siksi, että joku vain vilkaisee mainosta...jos edes vilkaisee...tai heittää suoraan paperinkeräykseen tai pahimmassa tapauksessa sekajätelaatikkoon.

Enpä ihmettele, miksi yhä useammissa postilaatikoissa lukee: "Ei mainoksia" Joku toinenkin on ajatellut tätä hulluutta. Mutta minähän siitä kärsin; joudun kulkemaan saman reitin jokatapauksessa, ja tihrustamaan laatikoista, mitä niissä lukee. Aina se kyltti harmittaa, koska sen luukun osalta ei rahaa tipu, mutta ehkäpä juuri he pelastavat osaltaan maailmaa...
Jakajan päätuotteet ovat Helsingin uutiset ja Vartti. Sen lisäksi jaettavaksi tulee vaihteleva määrä mainoksia, kuten Gigantin, Anttilan tai Bauhausin mainoslehtisiä. Palkkaa maksetaan sen mukaan, kuinka monta eri tuotetta on jaettavana. Usein mainoksia on 3-7 lehtien lisäksi, mutta joskus eri tuotteita on jopa kymmenen.
Olin aluksi tosi innoissani hommasta; helppoa rahaa. Nyt olen asiasta vähän toista mieltä. Mainosten jakaminen on alkanut tympimään ja on tullut myös mietittyä, onko koko hommassa mitään järkeä.
Ennen kun voi lähteä varsinaiselle jakokierrokselle, lehdet ja eri mainoksiet täytyy koota valmiiksi nipuiksi, jotka on nopea heittää postiluukusta sisään. Tässä niputushommassa voi mennä usita tunteja riippuen siitä, kuinka monta eri tuotetta talomme portaille on tuotu. Sitten vasta jakamaan. Ja eikä sekään hetkessä suju. Tuntipalkka ei siten päätä huimaa, mutta kyllähän sitä sitten tilipäivänä on aika tyytyväinen tehdystä työstä.
Mainosnippujen kanssa häärätessä tulee mieleen myös asian ekologinen puoli. Jossakin joku kaataa kaunista metsää ja myy puun selluksi paperitehtaalle. Sieltä kiiltäväpintainen, paksu paperi viedään kirjapainoon, jossa siihen painetaan turhakkeiden kuvia. Ja viesti: Osta, osta, osta...ilman tätä et voi elää. Sitten mainokset kuskataan jakajien kotioville pakettiautolla. Ja lopuksi me jakajat ähräämme niiden kimpussa tuntitolkulla. Ja kaikki tämä vain siksi, että joku vain vilkaisee mainosta...jos edes vilkaisee...tai heittää suoraan paperinkeräykseen tai pahimmassa tapauksessa sekajätelaatikkoon.

Enpä ihmettele, miksi yhä useammissa postilaatikoissa lukee: "Ei mainoksia" Joku toinenkin on ajatellut tätä hulluutta. Mutta minähän siitä kärsin; joudun kulkemaan saman reitin jokatapauksessa, ja tihrustamaan laatikoista, mitä niissä lukee. Aina se kyltti harmittaa, koska sen luukun osalta ei rahaa tipu, mutta ehkäpä juuri he pelastavat osaltaan maailmaa...Kuvat:google kuvahaku
UV-säteily
Miten siis suojautua liialliselta säteilyltä:
Silmien suojaaminen on erittäin tärkeää koska UV-säteily on todella haitallista silmän terveydelle ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa jonkinlaiseen silmäsyöpään. Joten päivinä jolloin UV-säteily on voimakasta (kerrotaan televisiossa ja internetissä) on enemmän kuin suositeltavaa käyttää aurinkolaseja. Turvallisimmat aurinkolasit ovat UV-suojattuja.
Iholle liiallinen säteily on myös pahaksi ihosyöpäriskin takia. Aurinkoa ottaessa on muistettava aurinkorasvan käyttäminen. Kesäisin ilmavan t-paidan pitäminen on välillä hyvä valinta ilman paitaa olemisen siaan.
Täällä vielä oivaa tietoa ja vinkkejä UV-säteilystä: http://ilmatieteenlaitos.fi/uv-sateily
www.hilavitkutin.com
maanantai 12. syyskuuta 2011
sunnuntai 11. syyskuuta 2011
Energiaa jätepuusta
Suomessa suuri osa energiasta tuotetaan ulkomailta tuodun öljyn voimalla. Tämä on mielestäni turhaa, epäegologista ja hyvin hintavaa.
Jokin aika sitten näin dokumenttipätkän joka kertoi kuinka metsässä lojuvasta jätepuusta ja kannoista saa tehtyä helposti siistejä ja käteviä puupellettejä, ja kuinka niitä polttamalla saa kätevästi lämmitettyä esimerkiksi omakotitalon.
Suomessa on paljon kaupunkeja joiden ympäristössä on valtavasti metsää. Nämä kaupungit voisivat lisätä jätepuun käyttöä ja näin ollen vähentää ulkomaisen oljyn tuontia, samalla suomen metsätkin siistiytyisivät.
Jokin aika sitten näin dokumenttipätkän joka kertoi kuinka metsässä lojuvasta jätepuusta ja kannoista saa tehtyä helposti siistejä ja käteviä puupellettejä, ja kuinka niitä polttamalla saa kätevästi lämmitettyä esimerkiksi omakotitalon.
Suomessa on paljon kaupunkeja joiden ympäristössä on valtavasti metsää. Nämä kaupungit voisivat lisätä jätepuun käyttöä ja näin ollen vähentää ulkomaisen oljyn tuontia, samalla suomen metsätkin siistiytyisivät.
Tervetuloa
Tervetuloa blogiini. Kirjoittelen täällä luontoon ja energiaan liittyviä juttuja joista toivottavasti saat uusia ajatuksia ja ideoita.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
